09.06.2021
viestintämarkkinointiasiakaskokemus
Saavutettavuus tarkoittaa verkkosivuston, digitaalisten palveluiden tai sosiaalisen median sisältöjen luomista siten, että kuluttaja pystyy tulkitsemaan sisältöä, vaikka hänellä olisi terveydentilaan liittyvä tai muu rajoittava tekijä. Saavutettavuuden huomioiminen ei ole pakollista kaikilla yksityisillä toimijoilla, mutta sen huomioiminen saattaa vaikuttaa tulevaisuudessa hakukonenäkyvyyteen ja tietysti myös sivustosi käytettävyyteen. Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, että sivustoasi pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti haluttuun tarkoitukseen.
Vaikka juuri sinun ei olisi pakko tehdä sisällöillesi toimia saavutettavuuden osalta, palvelee sisältöjesi selkeys toki muitakin kuin rajoitteen omaavia käyttäjiä. Kaikki kuluttajat hyötyvät palveluiden selkeydestä, ymmärrettävyydestä ja loogisesta jäsentelystä.
Laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta tähtää yhdenvertaiseen saatavuuteen, tietoturvallisuuden ja palveluiden laadun varmistamiseen. Digipalvelulaki astui voimaan huhtikuussa 2019 ja se koski pääasiassa viranomaisia ja muita julkisoikeudellisia laitoksia. Saavutettavuusdirektiivi ja Digipalvelulaki velvoittaa suunnittelemaan ja ylläpitämään digitaalisia palveluita siten, että niiden tietoturvallisuus, tietosuoja, löydettävyys ja helppokäyttöisyys on varmistettu. Niiden toteutumista valvotaan viranomaisen toimesta.
Viime vuoden puolella digipalvelulakiin tehtiin muutoksia, jonka myötä uusia palveluita ja toimijoita siirtyy lain vaatimusten piiriin. Tällaisia kuluttajille suunnattuja palveluita ovat verkkokaupat, sähköiset kirjat, osa henkilöliikenteen ja pankkien palveluista sekä video- ja viestintäpalvelut. Tämä tarkoittaa että tulevaisuudessa useammat verkkosivustot ja mobiilisovellukset ovat velvollisia noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia. Mikroyrityksiä kannustetaan edelleen tarjoamaan palveluita direktiivin mukaisesti, vaikka vaatimuksia ei suoranaisesti sovelleta niihin. Palvelukohtaisista lisävaatimuksista on säädetty tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa ja niitä aletaan soveltaa siirtymäajan jälkeen kesäkuussa 2025.
Tärkeää saavutettavuudessa on, että kaikille tarjotaan yhteneväiset mahdollisuudet toimia digitaalisissa palveluissa ja saada niiden käyttöön tarvittaessa palveluntarjoajalta neuvoja tai tukea.
Saavutettavuus on digitaaliseen maailmaan syntynyt termi, joten otetaan esimerkki elävästä elämästä. Tutumpi termi lienee esteettömyys, joka verkkoympäristöistä puhuttaessa taipuu saavutettavuudeksi.
Esimerkki
Kuvitellaan virastorakennus. Rakennukseen pitää päästä sisään pyörätuolilla. Tätä varten rakennuksen esteettömyyttä, eli saavutettavuutta parannetaan rakentamalla pyörätuolin kanssa asioivalle ramppi. Lisäksi rakennukseen tarvitsee asentaa automaattisesti aukeavat ovet. Näiden toimien vuoksi pyörätuolin kanssa asioiva pääsee hoitamaan asioitaan virastotalossa, mutta ramppi helpottaa myös rollaattorin kanssa kulkevaa iäkästä asiakasta sekä rullaluistimilla virastotalolle pyyhältävää sporttaajaa. Lisäksi automaattiset ovet palvelevat kaikkia, sillä painavia ovia ei tarvitse olla nykimässä auki, ovelle ei synny tukosta ja likaisesta ovenkahvasta ei tartu pöpöjä.
Samalla tavoin kuin esimerkissä tehdyt fyysiset muutokset, palvelevat myös digitaalisesti tehtävät toimet saavutettavuuden eteen meidän kaikkien käyttö- ja palvelukokemusta.
Saavutettavuuteen voi ottaa kantaa monesta eri kulmasta. Julkisen hallinnon tahot, joille saavutettavuus on lakisääteistä, panostavat ensisijaisesti pakollisen saavutettavuusselosteen luomiseksi sivustolleen. Selosteesta tulee esimerkiksi ilmetä, mitkä osat palveluntarjoajan sivustolla eivät ole saavutettavia. Yrityksille tulee voida lomakkeen avulla jättää palautetta ja korjaustoivomuksia. Ehkä eniten saavutettavuuteen voidaan vaikuttaa teknologiapuolella. Sovelluskehityksessä voidaan miettiä, pystyykö sovelluksen tai muun digitaalisen palvelun sisällä esimerkiksi suurentamaan fonttikokoja, käyttämään sovellusta puhetunnisteella tai ruudunlukijalla. Itse otan kantaa saavutettavuuteen erityisesti sisällöntuottajan näkökulmasta.
Nopea lukija? Ota kuvasta talteen saavutettavuuden tarkistuslista!
Sisällöntuottajana voit vaikuttaa saavutettavuusseikkoihin monella tapaa. Kirjoitat sitten verkkosivuillasi tai sosiaalisessa mediassa, pyri kirjoittamaan selkeitä ja ymmärrettäviä tekstisisältöjä. Jaottele pitkät tekstit loogiseen ja luettavaan järjestykseen. Pyri viestimään mahdollisimman oikeakielisesti ja helpoin lauserakentein.
Tarkista, että verkkosivuillasi tekstiesti ja sivujesi metatiedot ovat kunnossa. Metatietoihin voit kirjoittaa sivusi sisällöstä, ja se näkyy esimerkiksi Googlen hakutuloksissa sivusi otsikon alla olevassa lyhyessä kuvauksessa.
Valitse kuvasisältösi siten, että se liittyy mahdollisimman hyvin tekstisisältösi visuaaliseksi vastineeksi. Aina tämä ei ole mahdollista, jos halutaan käyttää esimerkiksi jotakin abstraktia kuvaa. Tällöin ALT-tekstillä ei ole merkitystä. Muussa tapauksessa huolehdi, että julkaisemiisi kuviin on lisätty ALT-teksti, eli kuvasi sisällöstä lyhyesti kertova teksti, jonka ruudunlukuohjelma lukee vaihtoehtoisesti silloin, kun kuluttaja ei näe kuvaa.
Sosiaalisen median kanavissa on pitkälti ennalta määritellyt fontit ja värimaailmat, mutta omilla sivuillasi voit näihin vaikuttaa. Tarkista, että sivustosi värimaailma ja kontrastit soveltuvat helppoon silmäilyyn, ja fontti on helposti luettava.
Saavutettavuus eroaa terminä ja toimenpiteinä löydettävyydestä ja selkokielisyydestä. Saavutettavuus on palveluiden tarjoamista laajemmin ja käytettävämmin sekä sisältöjen kirkastamista simppelimmäksi ja paremmaksi – ei missään nimessä koruttomiksi ja riisutuiksi. Selkokielisyydellä viitataan riisuttuun ja yksinkertaistettuun sisältöön, jossa asiat esitetään mahdollisimman lyhyesti ja ymmärrettävästi.
Löydettävyys sen sijaan liittyy sisältöjen hakukoneoptimoinnin parhaisiin käytäntöihin, eikä sivustosi löydettävyys kärsi saavutettavuuden eteen tehdyistä toimista. Oikeastaan juuri päinvastoin. Kuten tekstin alussa mainitsin, hakukoneet arvostavat selkeyttä, luotettavuutta ja asiantuntemusta. Saavutettavuuden huomioimisella lisäät myös löydettävyyteen liittyviä elementtejä ja parannat kokonaisvaltaisesti käyttäjäkokemusta.
Lähteitä:
Päivitetty 11.7.2024